Siirry sisältöön

Vesihuollon häiriötilanteet ja niihin varautuminen

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten tulee olla selvillä talousveden laatuun kohdistuvista riskeistä ja varautua häiriötilanteisiin. Myös vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos, jos sillä on kunnan vahvistama toiminta-alue.

Varautumiseen liittyy riskien arviointi, häiriötilannesuunnitelmien laatiminen ja harjoittelu.

Riskien arviointi

Riskien arvioinnissa kartoitetaan vesilaitoksen toimintaan kohdistuvat uhkat ja niiden vaikutukset laitoksen toimintaan ja veden laatuun. Mahdolliset riskit vaihtelevat laitoksittain ja sen vuoksi laitosten tulee laatua riskinarviointi oman laitoksen näkökulmasta, eikä kopioida suoraan toisen laitoksen riskinarviota. Vesiosuuskunnilla on paljon  yhteistä, joten aivan alusta ei tarvitse lähteä riskinarviointiakaan tekemään, vaan jo laadituista riskinarvioinneista voi katsoa mallia.

Riskinarviointia varten on olemassa Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä verkkotyökalu WSP (Water Safety Plan), mikä on veloituksessa myös vesiosuuskuntien käytettävissä. Työkalu löytyy osoitteesta wspssp.fi

Riskinarviointiin löytyy lisätietoa myös  Valviran sivuilta

 

Riskien kartoittamiseen pienissä laitoksissa ja vesiosuuskunnissa voi käyttää myös Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta -oppaasta liitteenä löytyvää tarkastuslistaa. Opas löytyy pdf-muodossa myös materiaalipankista (Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta)

Vesiosuuskunnilla on myös jätevesiverkostoa. Myös mahdolliset jäteveden aiheuttamat ympäristövahingot kannattaa ottaa mukaan riskien tarkasteluun.

 

Häiriötilannesuunnitelma

Kun laitos on kartoittanut laitoksen toimintaan tai veden laatuun kohdistuvat riskit, pitää riskit pyrkiä poistamaan tai ainakin minimoimaan. Riskien vaikutusten pienentämiseen liittyy riskin toteutumiseen varautuminen, eli tiedetään kuinka toimitaan siinä vaiheessa, kun riski toteutuu. Oikeiden toimenpiteiden tekemiseksi ne on syytä miettiä ja suunnitella etukäteen, jotta mahdollisesti yllättävässäkin tilanteessa oikeat henkilöt, työkalut ja toimintatavat löytyvät helposti.

Häiriötilannesuunnitelma tulee laatia laitoskohtaisesti, mutta aikaisemmin laadituista suunnitelmista voi katsoa mallia. Kangsalan alueen vesiosuuskunnat laativat yhdessä yhden mallin häiriötilannesuunnitelmasta. Tätä suunnitelmaa saa käyttää vapaasti, mutta toivomme palautetta suunnitelmasta, jotta voimme kehittää mallia edelleen. Kyseessä on siis malli ja siitä puuttuu vielä keskeisiä osia, koska laitosten pitää itse miettiä kuinka toimitaan.

Malli häiriötilanteisiin varautumisesta löytyy täältä.

 

Häiriötilanteiden harjoittelu

Etukäteen laadittu suunnitelma ei auta, jos se ei toimi käytännössä. Tämän vuoksi häiriötilanteissa toimimista tulee harjoitella etukäteen. Harjoitusten ei tarvitse olla laajoja tai monimutkaisia. Toimintaa voi harjoitella aluksi ns pöytäharjoituksena, missä harjoitettava joukko istuu kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti yhden pöydän ääressä. Harjoituksessa käydään tilanne ja siihen liittyvä toiminta läpi. Huolellisesti tehdyssä harjoituksessa paljastuu mm puutteelliset yhteystiedot, puuttuva kalusto tai resurssit.

Osa tilanteista on syytä käydä läpi myös todellisuudessa. Tällaisia harjoituksia ovat mm sellaiset tilanteet, missä käytetään erilaisia laitteita, kuten esimerkiksi desinfioidaan verkostoa syöttämällä verkostoon klooria. Harjoitustilanteessa puhtaan veden syöttäminen kloorauslaitteistolla antaa jo hyvän tuntuman oikeaan tilanteeseen.

 

Muuta aiheeseen liittyvää materiaalia

Ympäristöopas 128  - Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen

Vesihuoltopoolin laatimia oppaita:

Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen

Opas varavedenjakeluun