Häiriötilannesuunnitelma on osa jatkuvaa varautumista
Myös vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos, jos sillä on kunnan vahvistama toiminta-alue. Varautumiseen liittyy riskien arviointi, häiriötilannesuunnitelmien laatiminen ja harjoittelu.
Kun laitos on kartoittanut laitoksen toimintaan tai veden laatuun kohdistuvat riskit, pitää riskit pyrkiä poistamaan tai ainakin minimoimaan. Riskien vaikutusten pienentämiseen liittyy riskin toteutumiseen varautuminen, eli tiedetään kuinka toimitaan siinä vaiheessa, kun riski toteutuu. Oikeiden toimenpiteiden tekemiseksi ne on syytä miettiä ja suunnitella etukäteen, jotta mahdollisesti yllättävässäkin tilanteessa oikeat henkilöt, työkalut ja toimintatavat löytyvät helposti.
Häiriötilannesuunnitelma tulee laatia laitoskohtaisesti, mutta aikaisemmin laadituista suunnitelmista voi katsoa mallia. Kangasalan alueen vesiosuuskunnat laativat yhdessä yhden mallin häiriötilannesuunnitelmasta. Tätä suunnitelmaa saa käyttää vapaasti, mutta toivomme palautetta suunnitelmasta, jotta voimme kehittää mallia edelleen. Kyseessä on siis malli ja siitä puuttuu vielä keskeisiä osia, koska laitosten pitää itse miettiä kuinka toimitaan.
Toimintakorttimalleja ja muita pohjia
Malli häiriötilanteisiin varautumisesta löytyy täältä. (Linkki toimii Firefox- ja Edge- selaimilla, mutta ei Chrome-selaimella)
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä laaditut lomakepohjaiset vesiosuuskunnille laaditut häiriötilannesuunnitelman pohjat löytyvät löytyvät pakattuna tiedostopakettina täältä KAS_ELY_mallipohjat tai yksittäin alla olevista latauslinkeistä
Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnalla käytössä olevan tiedottamisen toimintakortin malli löytyy täältä
Varautumiseen liittyy myös tieto osaamisesta. Etelä-Korpilahden malli yksinkertaisesta osaamistaulukosta löytyy täältä Osaamistaulukko
Häiriötilanteiden harjoittelu
Etukäteen laadittu suunnitelma ei auta, jos se ei toimi käytännössä. Tämän vuoksi häiriötilanteissa toimimista tulee harjoitella etukäteen. Harjoitusten ei tarvitse olla laajoja tai monimutkaisia. Toimintaa voi harjoitella aluksi ns pöytäharjoituksena, missä harjoitettava joukko istuu kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti yhden pöydän ääressä. Harjoituksessa käydään tilanne ja siihen liittyvä toiminta läpi. Huolellisesti tehdyssä harjoituksessa paljastuu mm puutteelliset yhteystiedot, puuttuva kalusto tai resurssit.
Osa tilanteista on syytä käydä läpi myös todellisuudessa. Tällaisia harjoituksia ovat mm sellaiset tilanteet, missä käytetään erilaisia laitteita, kuten esimerkiksi desinfioidaan verkostoa syöttämällä verkostoon klooria. Harjoitustilanteessa puhtaan veden syöttäminen kloorauslaitteistolla antaa jo hyvän tuntuman oikeaan tilanteeseen.
Lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita ja videoita:
Maatilan Pellervon artikkeli aiheesta Miten kotieläintilan vesihuolto toimii poikkeustilanteissa?
ELY:n videolla "Kun vettä ei tule" Vesa Arvonen puhuu maatilojen varautumisesta veden jakelun häiriöissä:
Vesihuoltopoolin laatimia oppaita:
Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen
Huoltovarmuusorganisaatio, Vesihuoltopooli
Avaa dokumentti
Vesihuoltolaitoksen häiriötilanne- ja kriisiviestintäohje
Huoltovarmuuskeskus, 2019
Opas varavedenjakelun järjestämisestä
VVY, 2011
Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen
Maa- ja metsätalousministeriö, Huoltovarmuuskeskus, SYKE, 2006
ELY:n ohjeistusta: