Vesihuollon häiriötilanteet ja riskinhallinta – Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen tulee olla selvillä talousveden laatuun kohdistuvista riskeistä ja varautua häiriötilanteisiin.

Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta. Myös vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos, jos sillä on kunnan vahvistama toiminta-alue. Varautumiseen liittyy riskien arviointi ja hallintakeinojen määrittely, häiriötilannesuunnitelmien laatiminen ja harjoittelu.

Riskien arvioinnissa kartoitetaan vesilaitoksen toimintaan kohdistuvat uhkat ja niiden vaikutukset laitoksen toimintaan ja veden laatuun. Mahdolliset riskit vaihtelevat laitoksittain ja sen vuoksi laitosten tulee laatua riskinarviointi oman laitoksen näkökulmasta, eikä kopioida suoraan toisen laitoksen riskinarviota. Vesiosuuskunnilla on paljon yhteistä, joten aivan alusta ei tarvitse lähteä riskinarviointiakaan tekemään, vaan jo laadituista riskinarvioinneista voi katsoa mallia.

Vesiosuuskunnilla on myös jätevesiverkostoa. Myös mahdolliset jäteveden aiheuttamat ympäristövahingot kannattaa ottaa mukaan riskien tarkasteluun.

Riskien arviointi laajenee hallintasuunnitelmaksi

Riskinarvioinnin perusteella vesilaitoksen tulee määritellä riskienhallintatoimenpiteet talousveden terveydellisen laadun ja käyttökelpoisuuden turvaamiseksi. Jokainen vesilaitokseksi määriteltävän vesiosuuskunnan on pitänyt laatia riskinarviointisuunnitelma ja hyväksyttää se ympäristöterveydensuojeluviranomaisella. Tämä pohjautui vuoden 2017 terveydensuojelulakiin. Vuoden 2023 alusta alkaen laissa on ollut velvoitteena laatia riskinhallintasuunnitelma, ja aiemmin tehty riskinarviointi on osa sitä. Suunnitelmaan kuuluu myös omavalvontasuunnitelma. Erityisesti oman vedenottamon omaava vesiosuuskunta suositellaan pyydettävän ELY-keskusta mukaan työryhmään.
Riskinhallintasuunnitelman päivitys tehdään samalla verkkotyökalulla kuin riskinarviointi, Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä verkkotyökalu WSP, joka tulee sanoista Water Safety Plan, jolla tarkoitetaan vesiturvallisuuden toimenpidesuunnitelmaa.

Riskien hallinnan työkalu löytyy osoitteesta wspssp.fi Riskinhallintaan löytyy lisätietoa myös Valviran sivuilta Riskien kartoittamiseen pienissä ei-vesilaitoksiksi määriteltävissä laitoksissa voi käyttää myös Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta -oppaasta liitteenä löytyvää tarkastuslistaa. Opas löytyy pdf-muodossa myös materiaalipankista (Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta).

Riskien arviointi laajenee hallintasuunnitelmaksi
Riskinarvioinnin perusteella vesilaitoksen tulee määritellä riskienhallintatoimenpiteet talousveden terveydellisen laadun ja käyttökelpoisuuden turvaamiseksi. Jokainen vesilaitokseksi määriteltävän vesiosuuskunnan on pitänyt laatia riskinarviointisuunnitelma ja hyväksyttää se ympäristöterveydensuojeluviranomaisella. Tämä pohjautui vuoden 2017 terveydensuojelulakiin. Vuoden 2023 alusta alkaen laissa on ollut velvoitteena laatia riskinhallintasuunnitelma, ja aiemmin tehty riskinarviointi on osa sitä. Suunnitelmaan kuuluu myös omavalvontasuunnitelma. Erityisesti oman vedenottamon omaava vesiosuuskunta suositellaan pyydettävän ELY-keskusta mukaan työryhmään. Riskinhallintasuunnitelman päivitys tehdään samalla verkkotyökalulla kuin riskinarviointi, Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä verkkotyökalu WSP, joka tulee sanoista Water Safety Plan, jolla tarkoitetaan vesiturvallisuuden toimenpidesuunnitelmaa. Työkalu löytyy osoitteesta wspssp.fiRiskinhallintaan löytyy lisätietoa myös Valviran sivuiltaRiskien kartoittamiseen pienissä ei-vesilaitoksiksi määriteltävissä laitoksissa voi käyttää myös Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta -oppaasta liitteenä löytyvää tarkastuslistaa. Opas löytyy pdf-muodossa myös materiaalipankista (Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta).

Häiriötilannesuunnitelma on osa jatkuvaa varautumista

Myös vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos, jos sillä on kunnan vahvistama toiminta-alue. Varautumiseen liittyy riskien arviointi, häiriötilannesuunnitelmien laatiminen ja harjoittelu.

Kun laitos on kartoittanut laitoksen toimintaan tai veden laatuun kohdistuvat riskit, pitää riskit pyrkiä poistamaan tai ainakin minimoimaan. Riskien vaikutusten pienentämiseen liittyy riskin toteutumiseen varautuminen, eli tiedetään kuinka toimitaan siinä vaiheessa, kun riski toteutuu. Oikeiden toimenpiteiden tekemiseksi ne on syytä miettiä ja suunnitella etukäteen, jotta mahdollisesti yllättävässäkin tilanteessa oikeat henkilöt, työkalut ja toimintatavat löytyvät helposti.Häiriötilannesuunnitelma tulee laatia laitoskohtaisesti, mutta aikaisemmin laadituista suunnitelmista voi katsoa mallia. Kangasalan alueen vesiosuuskunnat laativat yhdessä yhden mallin häiriötilannesuunnitelmasta. Tätä suunnitelmaa saa käyttää vapaasti, mutta toivomme palautetta suunnitelmasta, jotta voimme kehittää mallia edelleen. Kyseessä on siis malli ja siitä puuttuu vielä keskeisiä osia, koska laitosten pitää itse miettiä kuinka toimitaan.

Häiriötilanteiden harjoittelu

Etukäteen laadittu suunnitelma ei auta, jos se ei toimi käytännössä. Tämän vuoksi häiriötilanteissa toimimista tulee harjoitella etukäteen. Harjoitusten ei tarvitse olla laajoja tai monimutkaisia. Toimintaa voi harjoitella aluksi ns pöytäharjoituksena, missä harjoitettava joukko istuu kirjaimellisesti tai kuvainnollisesti yhden pöydän ääressä. Harjoituksessa käydään tilanne ja siihen liittyvä toiminta läpi. Huolellisesti tehdyssä harjoituksessa paljastuu mm puutteelliset yhteystiedot, puuttuva kalusto tai resurssit.Osa tilanteista on syytä käydä läpi myös todellisuudessa. Tällaisia harjoituksia ovat mm sellaiset tilanteet, missä käytetään erilaisia laitteita, kuten esimerkiksi desinfioidaan verkostoa syöttämällä verkostoon klooria. Harjoitustilanteessa puhtaan veden syöttäminen kloorauslaitteistolla antaa jo hyvän tuntuman oikeaan tilanteeseen.