Etusivu

SVOSK

Materiaalipankki

Yhteystiedot

Hankkeet

Vesiosuuskuntapäivät

Jäsenyys 

SVOSK         Säännöt         Historia         Palvelut

SUOMEN VESIHUOLTO-OSUUSKUNNAT RY:N SÄÄNNÖT

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry, ruotsiksi Finlands Vattenförsörjningandelslag rf ja sen kotipaikka on Jyväskylä. Yhdistyksestä voidaan myös käyttää epävirallista nimeä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ja lyhennettä SVOSK.

2§ Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on valtakunnallisena aatteellisena yhdistyksenä ja edunvalvojana toimien luoda toimivan suomalaisen vesihuollon edistämiseksi edellytyksiä vesiosuuskuntien ja vesiyhtymien kehittymiselle ja toimintaedellytyksille. Tarkoituksena on myös vahvistaa niiden osaamista, edistää niiden yleisiä toimintamahdollisuuksia sekä edistää vesiosuuskuntien, sekä vesialan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Tavoitteena on haja-asutusalueiden vesiosuuskuntien jäseninä olevien henkilöiden tasavertainen asema vesihuoltopalveluiden osalta verrattuna kunnallisten vesihuoltolaitosten piirissä olevien henkilöiden asemaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

■Välittää tietoa vesiosuuskuntien kesken, sekä niiden ja vesialan muiden toimijoiden välillä;
■Luo yhteistyöverkostoja vesiosuuskuntien ja vesialan julkisen sektorin, liikeyritysten ja instituutioiden välille;
■Kokoaa Suomen vesiosuuskuntia toiminnallisiksi yhteisöiksi veteen liittyvien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi;
■Kokoaa kansainvälistä ja suomalaista vesitietämystä ja jalostaa sitä vesiosuuskunnille käyttökelpoiseen muotoon;
■Tarjoaa vesiosuuskunnille neuvonta- ja koulutustilaisuuksia;
■Toimii tarvittaessa aktiivisena osapuolena tutkimus- ja kehittämishankkeissa;
■Osallistuu vesisektorin strategioiden suunnitteluun niiltä osin, kun ne liittyvät vesiosuuskuntien ja -yhtymien toimintaan. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa julkista tukea, hankerahoitusta, avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Toimintansa tueksi yhdistys voi järjestää toimintansa piiriin kuuluvia messuja sekä neuvonta-, koulutus- ym. tilaisuuksia.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu sisällöntuottaminen kotisivuille, jäsenten käyttöön ja kaikille avoimeen Internet-verkkoon, jossa mahdollistetaan näkyvyyttä kannatusyrityksille korvausta vastaan.

3§ Jäsenet Yhdistykseen voi kuulua varsinaisia - ja kannatusjäseniä.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka tukee yhdistyksen päämäärien toteuttamista. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Erota voi myös ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa, mikä tulee kirjata pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5§ Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää hallitus. Uusilta jäsenosuuskunnilta ja -yhteisöiltä aletaan periä jäsenmaksua vasta, kun verkkoon on kytketty käyttäjiä. Myös kannatusjäsenten maksuista päättää hallitus.

6§ Yhdistyksen hallitus

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 6 - 9 muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Kaikille hallituksen jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan ollessa estynyt hänet korvaa varapuheenjohtaja.

Hallituksessa tulee olla monipuolisesti ja tasapainoisesti edustettuna sekä vesi- että jätevesisektori.

Hallituksen toimikausi on 3 vuotta neljän vuosikokouksen välisen ajan. Hallituksesta on erovuorossa vuosittain 1/3. Ensimmäisenä ja toisena vuotena erovuoroiset valitaan arvalla. Kolmantena vuonna eroavat loput. Tämän jälkeen noudatetaan valitsemisjärjestystä.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta toiminnanjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan. Hallitus voi asettaa avukseen jaostoja tai toimintaryhmiä, näihin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun joku hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä. Hallitus voi niin päättäessään pitää myös puhelin- tai tietoverkkokokouksia. Tietoverkkokokous edellyttää, että kaikki hallituksen jäsenet menettelyn hyväksyvät. Näistä kokouksista tulee tehdä pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet allekirjoittavat seuraavassa kokouksessa.

7§ Hallituksen tehtävät

Hallituksen tulee :

■Edistää yhdistykseen liittymistä ja ratkaista sen jäseneksi pääsemistä koskevat hakemukset ja pitää jäsenrekisteriä.
■Suunnitella ja toteuttaa yhdistyksen toimintastrategiaa.
■Käsitellä sellaiset yhdistyksen toimintaa koskevat asiat, jotka voidaan hallituksessa päättää. ■Ratkaista yhdistyksen jäsenten eroamista ja erottamista koskevat asiat.
■Ottaa ja vapauttaa tehtävistään yhdistyksen toiminnanjohtaja ja muu mahdollinen henkilökunta. ■Vastata yhdistyksen varojen ja omaisuuden hoidosta.
■Valmistella seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
■Antaa vuosittain edellisen vuoden kertomus toiminnasta.
■Valmistella yhdistyksen vuosikokouksen ja mahdollisten ylimääräisten kokousten asiat.
■Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja panna toimeen niiden päätökset. 8§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin sekä muut varsinaiset jäsenet ja toiminnanjohtaja aina kaksi yhdessä. Hallitus myöntää prokuran, jos sitä tarvitaan.

9§ Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on laadittava valmiiksi neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen kertomus toiminnasta on annettava tilintarkastajille viimeistään kuusi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

10§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaiseksi jäseneksi hyväksytyllä sen kiinteistöliittymien perusteella laskien seuraavasti: 1-500 liittymää yksi ääni, 501- 1000 liittymää 2 ääntä, 1001-1500 liittymää 3 ääntä ja edelleen 500:n jaolla jatkuen. Enimmäisäänimäärä on kuitenkin 5 ääntä. Mikäli jäsenmaksu on määrätty riippuvaksi jäsenen kiinteistöliittymien määrästä, kunkin äänen edellytyksenä on että sen edellyttämä määrä jäsenmaksua on yhdistykselle maksettu.

Kannatusjäsenellä on puhe-, mutta ei äänioikeutta. Jäsenen äänioikeutta kokouksessa käyttää sen lakimääräinen edustaja tai sen valtuuttamat henkilöt taikka heidän poissa ollessaan heidän varalleen valtuutetut. Mikäli jäsenellä on useampi kuin yksi ääni, sen pitää järjestää edustuksensa siten, että kunkin äänen osalta sitä käyttää eri henkilö. Enemmän kuin yhden äänen käyttö kokouksessa ei ole sallittu.

Useamman jäsenyhteisön edustaminen valtakirjalla ei ole samalta henkilöltä sallittua.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11§ Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

12§ Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

■Kokouksen avaus.
■Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. ■Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
■Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
■Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.
■Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille, toiminnanjohtajalle ja muille tilivelvollisille.
■Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
■Päätetään hallituksen ja tilintarkastajien palkkioista.
■Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, mikäli ovat erovuorossa.
■Valitaan hallituksen erovuoroisten tilalle varsinaiset jäsenet ja varajäsenet.
■Valitaan yksi hyväksytty tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi on kaksi (2) tilikautta.
■Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.